Vauvan body #3

Pitkästä aikaa tuli istahdettua saumurin ääreen, ja tälläkin kertaa bodya tekemään. Kaava on sama perusbody kuin hirvibodyssakin.

Ja jottei varsin nuivaksi menisi, ei tästä(kään) selvitty ilman kommelluksia! :D 

 

Kankaan löysin viikonloppuisilta Käsityömessuilta Seinäjoelta. Osui ja upposi räikeydellään heti. 

Palasteltuani uikkarikankaan näköiset kangaspalat, ryhdyin suitsait saumuroimaan. Vanhasta muistista kävi ihan joutuin, joskin olisi saanut olla käymättä. 

 

Ihan kiva, mutta oho. Saumuri haukkasi nälkäänsä enemmän kuin oli antaa. Voinee arvata, manasinko yön pimeydessä. 

Seuraava päivä saapui ja aurinko paistoi risukasaan. Naurettuani äidin kanssa takapuolen pieruluukulle, otin sakset kauniiseen käteen. Nipsaisin koko pyllyosan pois ja saumuroin uuden tilalle. Eipä tuo nyt niin paha (ehkä) ollutkaan. 

Nyt se tuossa odottaa enää neppareita haaroihin ja olalle. Muistin kerrankin jättää sitä varten olkaan varauksen. 

Kanttauksessa olisi sikäli parantamisen varaa, että on liian jäykkä ja paksu tapaus. Ehkä ohuempaa resoria seuraavaksi, jos sellaista onkaan? 

Vauvan leggingsit

 

Ottobre 6/2012 lehdestä löytyi myös Ruusunpuna-nimiset vauvojen leggingsit. Ihananhirveää kaava-arkkia lähemmäs puoliltaöin tuijotellessani ajattelin olevan ihme, jos se siitä vielä kaavaksi muuttuisi. 

Pitkän tuijotuksen jälkeen niin kävi, ja eikun sovittamaan kankaalle. 

 

Jotenkin siinä taas pääsi käymään vanhanaikaiset. Oikein jo naurattaa tämä touhu. Leggareiden kaava muodostui siis yhdestä palasta, eli lahkeesta. Ja luonnollisesti housuihin tarvitaan pari, joten nohevana taitoin kankaan valmiiksi kaksinkerroin. Siinä rullautunutta trikoota silitellessäni tuumin, että pääsisin kuitenkin helpommalla jos leikkaan palat erikseen. Kangas kun ei oikein suostunut yhteistyöhön. 

Palat leikattuna ompelin lahkeisiin käännökset ja surautin saumat kiinni. Lahkeiden yhdistämisvaiheessa jokin lamppu syttyi. 

 

 

Tjaa. Jouduin leikkaamaan kaksi lahjetta lisää, sillä viimeksi kun tarkistin, tyttärellämme ei ollut kahta saman puolen jalkaa :D 

Onneksi kangasta riitti vielä uusintakierrokselle. 

Nyt näytti jo lupaavalta. Enää haarassaumat kiinni ja vyötärölle kuminauha/resori/tms viritys. Helppoa!

Saumuroinnin jälkeen hain koehenkilön paikalle leggareiden sovitukseen. Kiskaisen takapuolen vyötäisiltä housuja ylöspäin kun sauma jotenkin rutisee ja tuntuu oudolta. Venytän saumurisaumaa todetakseni että joku langoista kiristää. Olin sitten huitaissut saumurista yhden langan kiristyksensäätönupin pieleen >:-( Niin tarkasti kuin yritinkin katsoa että kaikki olisi oikein. 

Ja kuten tv-shopissa sanotaan, ei siinä vielä kaikki. Kummissakaan housuissa toisen lahkeen käännesauma ei halua joustaa. Ompelin sitten ekalla kierroksella tikin siihen trikoota yhtään venyttämättä. 

No loppujen lopuksi kaikki näyttää kuitenkin ihan ookoolta :-)

 

 

Vauvan body #2 - Kisuliini

Löysin ilokseni kirjastosta Ottobre-lehtiä, ja piirsin 6/2012 lehdestä Kisuliini-bodyn kaavat. 

Kaavoissa ei alunperin ole pääntiellä neppareita lainkaan, joten muutin yhden raglan-sauman nepparilistaksi. Epäonnekseni lista jäi takapuolelle, mutta eiköhän tuo menettele. Aloittelijalle sopivasti nepparilista-idis välähti vasta siinä kohtaa kun etusaumat oli jo tehtynä :D En tiedä olisiko lapsen pää oikeasti mahtunut tuosta läpi ilman neppareita. 

 

Etuosaan kokeilin applikoida (?) sydämen. Hieman jäi vinoon, minulta kun puuttuu se kiristysrengas jolla kankaan olisi saanut tiukalle käsinkiinnitystä varten. 

 

  

Nepparit on hempeän vaaleanpunaisia perusneppareita Ebayn ihmeellisestä maailmasta. 

Bodya tehdessä se oli vielä reilusti iso käyttäjälleen. Kohtapuoliin tämän saa ottaa oikeaan käyttöön. Silloin saavutus punnitaan. Eniten mietityttää tuo selän puolelle jäävä nepparilista sekä yleensäkin nyt tarpeettoman suuri kaula-aukko. Olisiko ohjeen napiton pääntie kuitenkin riittänyt?

Eka tilkkutäkki

Sain joskus pussillisen sekalaisia kangaspaloja ja keksin kokeilla onneani tilkkutäkin kanssa. Tein repimällä 120 palaa, kooltaan n. 9x9 cm. Ompelin tilkut soiroiksi, yhdistelin soirot isommaksi pinnaksi ja silitin saumat auki. Sitten asettelin vanun ja lakanan kanssa päällekäin. Leikkasin vanun ja lakanan sopivaan mittaan ja eikun ompelemaan. 

 

   

Vielä on tikkausten toteutus kesken. Vaikka minulla on hakaneuloja pitämässä kerroksia toisissaan kiinni, meinaa tikkauksia ommellessa kankaat ajautua ruttuun, etenkin mitä lähemmäs peiton keskiosaa pääsee. Ehkä pitäisi HARSIA (inhoti-inh!).

Toisen itsestäänselvyys on toisen ahaa-elämys

Tein tuossa taannoin hirvikuvioisen bodyn ilman työohjeita ja vähän ihmettelin kun hihat ja bodyn pituus meinasi jäädä oudon pitkäksi. 

Selvisipä tämäkin lukiessani kirjastosta lainaamiani Ottobre-lehtiä. Siellä bodyn työohjeessa sanotaan, ettei jokaiseen reunaan kuulu jättää saumanvaroja :D 

 

Vauvan body - tästä se lähtee

Noniin, ei kun kaavojen kimppuun. 

Äidilläni sattui olemaan yhdet 80 cm bodyn kaavat valmiiksi leikattuna, joten ajattelin hyödyntää niitä. 

 

Kieli keskellä poskea onnistuin leikkaamaan kankaat jopa niin, että muistin jättää saumanvarat. Onpa nimittäin joskus tullut leikattua palat kaavanmyötäisesti, ja sitten ollut kiva ommella paloja yhteen hampaita kiristellen. 

Enivei. Suuresta saavutuksesta iloisena päätin surauttaa olat kiinni, kun tajusin että varmaan siihen pitäis joku nappilista tms. laittaa että pää mahtuis kaula-aukosta läpi. Noooo..... ompelen pääntien reunaan pisaranmuotoisen aukon ja neppari siihen kaveriksi. Nou hätä!

Vertaan vielä pikaisesti olkapäiden ommelta testitilkkuun vain huomatakseni että ykköslanka oli tippunut kyydistä jo kättelyssä. Pikkujuttu! Surautan olat uudestaan. 

Sama touhu jatkuu kun päätän vielä illan lopuksi "ihan nopeasti vaan" laittaa resorin hihaan kiinni.

No hupsista joo! Kuva puhukoon puolestaan.

Sammutan saumurin ja mietin mielessäni mitä kohtaa tikistä pitää ratkoa, jotta sauman saa parhaiten purettua...

 

Purkamisesta selvittyäni saumurointi jatkui paremmalla onnella. 

Olkien jälkeen oli hihojen kiinnityksen vuoro, sen jälkeen kyljet ja hihat yhteen. 

 

Kanttauksia tehdessä resorin leveys jäi aika kapeaksi, mikä oli omiaan hankaloittamaan aloittelijan työtä. 

 

 

Lopulta runsaan nuppineulamäärän kanssa kanttauskin onnistui. Sitten vaan nepparit kiinni ja kauluksen kimppuun. 

 

Kaulus osoittautui hankalammaksi kuin kuvittelinkaan. Olisi jo kaavavaiheessa pitänyt jättää ylimääräistä kangasta nappilistaa varten, tai tehdä kokonaan erilainen pääntie. Tässä kohtaa toteutuksen miettiminen oli vaivalloista. 

 

 

 

Suunnittelin ties mitä hienouksia tuolla pitkällä kangassuikaleella, mutta onneksi päädyin "tylsään" ja toimivaan ratkaisuun. Tässä valmis vauvan body. 

 

Huomioita jatkoon:

• Katso että kuviollinen kangas kohdistuu oikein. (Nyt hirvet jäivät vähän sivuun keskikohdasta)
• Mieti kaulusratkaisu valmiiksi ennen kaavojen leikkausta. Näissä kaavoissa sitä ei ollut valmiina. 
• Ei niin järjettömiä saumanvaroja! :D (5-10 mm riittää ihan hyvin)

Saumuriompeleen purkaminen (video)

Saumuriommelta on aika tympeä purkaa, mutta tein pienen videon miten itse onnistuin siinä helpoiten. 

Ensimmäistä kertaa saumuroimassa

Äitini, joka on tehnyt ompeluhommia joskus työkseenkin, lupasi vanhan ja luotettavan saumurinsa lainaan. Kävin heillä hieman ottamassa oppia ja vauhtia uuteen harrastukseeni.

 

Nyt yritän aloittelijana muistaa, että

• saumurin langoista ei tarvitse pitää kiinni lähtiessä ompelemaan
• työtä ohjattaessa ei tuijoteta neuloihin vaan paininjalan ja leikkurin väliin
• ommellessa suorista työtä aika ajoin, ettei se jää alapuolelta ruttuun ja jää leikkuriin
• sauman lopuksi jätetään reilun mittainen ommelhäntä (joka tarvittaessa päätellään vetämällä esim. neulalla sitä takaisinpäin sauman sisään)
• kankaan tai lankojen vaihtuessa muista tehdä koeompelu tarkistaaksesi lankojen sopiva kireys
• langat 1 ja 3 ovat ne jotka mahdollisesti näkyvät saumasta, joten valitse niille kankaaseen sopiva väri
• jos tikki takkuaa, tarkista langoitus. Jos takkuaa yhä, vaihda neulat uusiin. 
• älä tunge sormia leikkuriin :D

 

Jumatsuikka, summissa leikattu testiresori näyttää nopealla vilkaisulla ihan vaatteelta. Nyt pitää vaan äkkiä leikata kaavat ja kankaat ennenkö unohdan miten sain tuon aikaan!

Ensimmäinen viritys - simppeli mekko

Ompelun ja käsitöiden perussääntöjen ollessa vielä utopiaa ja unholassa, onnistuin kuitenkin tekemään mekon.
Rustasin leivinpaperille kaavat olemassaolevasta tantusta, ja pääntiehen katsoin mallia yhdestä bodysta.
Ja hätähousu kun olen, langaksi sai kelvata musta kun ei parempaakaan siinä luovuusvimmassa ollut laittaa :D

Neliöpipo valmistui googlesta nopeasti nappaamastani ohjeesta  Hyvä peruspipo aloittelijan tehtäväksi.

  

Käsitöitä kantapään kautta ja peukalo keskellä kämmentä

Kouluaikojen käsityöinhon ollessa jo kaukana takanapäin, minussa heräsi kipinä saada jotakin käsillä aikaan. Aion katsoa pystyykö siitä puhaltamaan liekkiä, tai edes haaleaa hiillosta.

Ala-asteella muiden kutoessa villasukkaparia, minä sain erityisluvan tehdä vain yhden sukan. Sen verran nihkeää tuntui homma olevan. Se sukka jäi lisäksi minikokoiseksi, ja värityskin taisi muuttua hennosta vaaleankeltaisesta hikisin käsin lähmityksi harmahtavaksi.
Yläasteella homma ei tainnut olla sen kummempaa. Innokkaimmat tekivät itselleen vaatteita, minä ompelin kynäpenaalin.

Nyt meillä asuu pikkuihminen, ja kävin kyvyistäni toiveikkaana haalimassa kangaskaupasta trikookankaita. Yritän saada kankaista aikaan markettisingerilläni jotain vauvanvaatteentapaista, ja ties vaikka oppisin tässä matkalla uusia taitoja.

 

Markettisingerini

 

Saalis kangaskaupasta